Montessoripedagogiikka

Herkkyyskaudet

Montessoripedagogiikka perustuu italialaisen pedagogin, lääketieteen ja kirurgian tohtorin Maria Montessorin (1870­-1952) luomaan metodiin. Montessori painotti lapsuusvuosien tärkeyttä. Hän huomasi, ettei oppiminen ole sattumanvaraista, vaan lapsella on ns. herkkyyskausia, jolloin tiettyjen asioiden ja toimintojen oppiminen tapahtuu helposti ja ilolla.

Alle kouluikäisellä lapsella Montessori mainitsi mm. seuraavia herkkyyskausia:

• aistien kehittämisen herkkyyskausi, jolloin lapsi jäsentää ympäristöään eri aistiensa avulla
• kielellisen kehityksen herkkyyskausi, joka sisältää lukemaan oppimisen ja kirjoittamisen
• järjestyksen herkkyyskausi, jolloin järjestys ympäristössä ja päivärutiineissa on tärkeää
• liikkeen koordinaation herkkyyskausi
• sosiaalisen käyttäytymisen herkkyyskausi, jolloin lapsen mielenkiinto on kohdistunut kodin, koulun ja oman yhteisön tapoihin

Välineistö

Montessorimenetelmän keskeiseksi osaksi muodostui välineistö, jonka Maria Montessori kehitti tarkkailtuaan lapsen asteittaista kehitystä. Montessorivälineistön perusajatus on se, että tarkastelun kohteena on yksi asia kerrallaan. Oppiminen siis rajataan selkeästi, mutta samalla johdatetaan lapsi ymmärtämään asia astetta vaikeammalla tasolla.
Lempeänväristen ja selkeämuotoisten esineiden avulla lapsi oppii oman toiminnan ja kokemuksen kautta, ja pystyy itse havaitsemaan ja korjaamaan virheensä.
Välineet etenevät yksinkertaisesta vaikeampaan ja niiden materiaali ryhmitellään aiheittain: käytännön työt, aistien kehittäminen, äidinkieli, matematiikka ja kulttuuri. Välineet tukevat lapsen kutakin herkkyyskautta ja niiden avulla lapsi pystyy toimimaan oman kehitystahtinsa mukaisesti.

Montessorityöskentelyä

Kun lapselle annetaan vastuuta ympäristöstään, hän oppii arvostamaan itseään, ottamaan muun ryhmän huomioon ja kunnioittamaan toista. Lasten keskinäistä kilpailua pyritään välttämään ja sen vuoksi esimerkiksi jokaista montessorivälinettä on vain yksi kappale. Montessoripäiväkodissa ympäristö on valmisteltu siten, että lapsen on helppo hahmottaa se ja toimia siinä. Näin lapsi huomaa pystyvänsä hallitsemaan ympäristönsä ja voi tuntea itsensä luottavaiseksi. Lapsen tiedolliset taidot, tunne-elämä ja sosiaaliset kontaktikyvyt kehittyvät rinnakkain toisiaan tukien.

Lue lisää Montessori -pedagogiikasta Suomen Montessoriliiton ja Helsingin Montessori-yhdistyksen sivuilta.